Jalkapallo Vaasassa – Kultaiset vuodet


Jalkapallossa vuonna 1924 perustettu Vaasan Palloseura (VPS), eli tutummin Vepsu, voitti Suomen mestaruuden kahdesti vuosina 1945 ja 1948, kun taas ruotsinkielisten joukkueeksi profiloitunut Vasa IFK onnistui mestaruusjahdissaan kolmesti vuosina 1944, 1946 ja 1953. Näin voidaan sanoa, että Vaasa oli Suomen jalkapallon pääkaupunki Suomen ankarien sotavuosien jälkisessä uudelleenrakennusvaiheessa. Nykyään VPS pelaa Veikkausliigassa ja VIFK on pudonnut Kolmoseen. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun vuonna 1971.

Nykyään naisjalkapalloon keskittynyt FC Sport pelaa naisten Ykkösessä. Neljäs suurempi vaasalaisseura FC Kiisto pelaa maan neljännellä sarjatasolla eli Kolmosessa. Vuodeksi 2019 Vaasan kakkosjoukkueen tittelin saivat VPS-juniorit, jotka nousivat Kakkoseen. Maamme pääsarjassa vieraili myös vuonna 1945 kolmas vaasalaisjoukkue, kun nykyään Kolmosessa taisteleva Vaasan Pallo-Veikot tekivät ranskalaisen visiitin korkeimmalla sarjatasolla.

Perinteisten joukkueiden lisäksi myös uusia seuroja on syntynyt, yksi uljaimmista on ainakin nimensä perusteella hieno, Kungliga Wasa C.F., joka on noussut jo Nelosen kärkijoukkueiden seuraan.

Vaasan Palloseura

Vuonna 1924 perustettu raitapaitainen Vaasan Palloseura, eli Vepsu, on nykypäivänä tunnetuin vaasalaisen jalkapallon edustaja. Joukkue pelaa ottelunsa uudistetulla Hietalahden stadionilla, joka kantaa nykyään Elisan nimeä. Stadionille mahtuu tällä hetkellä 5 900 katsojaa. Mustavalkoisessa raitapaidassa pelaava joukkue on pelannut historiansa aikana Suomen korkeimmalla sarjatasolla yli viisikymmentä kautta. Viimeisimmät menestyksen vuodet osuivat kausille 1997 ja 1998, jolloin tuloksena oli hopeaa, sekä kausi 2013, jolloin plakkariin tarttui pronssinen mitali. Viime vuosina vaasalaiset ovat olleet Veikkausliigan keskikastissa.

Suomen mestaruuksien lisäksi raitapaitaset vepsulaiset ovat nostaneet kahdesti edesmenneen liigacupin voittajapokaalin, nämä tapahtuivat vuosina 1999 ja 2000. Perinteisen Suomen cupin voittajaksi Vepsu ei ole vielä yltänyt, ainoa esiintyminen finaalissa vuonna 1972 päättyi 2-0 tappioon Lahden Reippaalle. Tämä finaali on jäänyt myös toisella tavalla Suomen jalkapallohistorian aikakirjoihin, nimittäin finaalin katsojamäärä 524 on kaikkien aikojen alhaisin. Osa syynä voidaan varmaan pitää sitä, että tänä vuonna cupin finaali nähtiin suorana televisiosta.

Muut alueen seurat

Vuonna 1904 toimintansa aloittanut Vaasan Kiisto on yleisseura, jonka lajivalikoimassa on nykyään yleisurheilu ja lentopallo. Jalkapallojaosto erosi emoseurasta 1999 ja perusti erikoisseura FC Kiiston. Seuran juniorityö on kasvanut tasaisesti, ja miesten edustusjoukkue on pelannut korkeimmillaan Kakkosessa vakiinnuttaen paikkansa Kolmosen kärkijoukkueiden joukossa. FC Kiisto on voittanut yhden kerran TUL cupin 2006 ja teki ranskalaisen visiitin Ykköseen 2009. Vuonna 2013 FC Kiisto voitti Suomen Regions cupin ja edusti Vaasaa ja Suomea seuraavana vuonna Maltalla pelatussa karsintaturnauksessa.

Viime vuosina jääkiekkojoukkueeksi profiloitunut Sport oli alunperin aktiivinen myös jalkapallossa. Alkuperäinen emoseura IF Sport (Idrottsföreningen Sport) perustettiin vuonna 1939 Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa. Jääkiekko tuli mukaan lajivalikoimaan vasta 1962. Nykyinen jalkapalloseura FC Sport juniorit perustettiin marraskuussa 2013. Sen edeltäjä FC Sport -39 eriytyi omaksi jalkapalloseurakseen IF Sportista vuonna 1979. Tätä ennen IF Vasa Sport raivasi tiensä Suomen Cupin loppuotteluun 1971 häviten Mikkelin Palloilijoille lukemin 4-1. Naisten puolella FC Sport pelasi Naisten liigassa kolmena kautena 2000-luvun alkupuolella.

Vaasalaiset Euroopan kentillä

Vaikka vaasalaiset joukkueet ovat esiintyneet kotimaisen jalkapallopyramidin huipulla, ovat kansainväliset esiintymiset jääneet vähiin. Vaasan Palloseuran osalta tuo tähtihetki osui heinäkuulle 2017, kun joukkue raivasi tiensä Europa Leaguen toiselle karsintakierrokselle kaatamalla slovenialaisen NK Olimpija Ljubljanan. Haaveet jatkopaikasta kaatuivat kuitenkin tanskalaisen Bröndbyn käsittelyssä yhteismaalein 3-2.

Kaudella 1998 VPS eteni toiselle karsintakierrokselle kaadettuaan färsaarelaisen HB:n yhteismaalein 4-2. Tämän lisäksi Eurokentillä vastustajina ovat olleet ruotsalaiset AIK ja Brommapojkarna, itävaltainen Grazer AK ja skottijoukkue St. Johnstone.

Valtakunnalliseen tietoisuuteen ovat nousseet Stig-Göran Myntti ja Lars Näsman. Molemmat herrat ovat saaneet myös korkeimman mahdollisen kunnianosoituksen ja heidän nimensä löytyvät Suomen Jalkapallomuseon Hall of Famesta. FC Barcelonan sopimustarjouksesta kieltäytynyt Stig-Göran Myntti (s.1925) pelasi jalkapallomaajoukkueessa yli 10 vuoden ajan. Jääpallossa hän voitti MM-hopeaa.

Toisen VIFK:n kasvatin Lars Näsmanin (1943-1995) ura SM-tasolla ja ammattilaiskentillä jäi lyhyeksi. Jääpallossa mies saavutti kaksi MM-mitalia. Jalkapallossa hänestä tuli ensimmäinen suomalainen ammattilaismaalivahti. Näsman oli viimeinen suomalaispelaaja, joka nousi maajoukkuetasolle kummassakin lajissa.

Muut alasarjajoukkueet

Akademisk Boll Klubb on nimensä mukaisesti akateeminen joukkue, jolla on omien sanojensa mukaan Vaasan paras sauna. Suvilahden Sisu on harrastejoukkue, jonka toimintaan ovat myös naisfutarit tervetulleita. Mustasaaressa majaansa pitää Black Islanders, sarjatason ollessa Kutonen ja kotikenttänä Karperön nurmikenttä. Bollklubben-48 (BK-48) pelaa samalla sarjatasolla Gerbyn toimiessa kotikenttänä. Seuran toiminta on muutenkin virkeää, sillä sinikeltaista peliasua kantaa jo yli kolmesataa pelaajaa. Naisjoukkue nousi Kakkoseen kaudeksi 2019. Maalahdessa pelaa Petalax Idrottsklubb eli tuttavallisemmin PeIK.

Futsal

Jalkapallon sisarlajissa futsalissa Vaasan lippua on heiluttanut vuosituhannen vaihteesta alkaen Ruutupaidat. Joukkue pelaa myös jalkapalloa ikämiehissä. Shakkiruutuisessa peliasussa parketilla hurmannut joukkue kuului pitkään Futsal-liigan vakiokasvoihin ja taisteli kauden 2004-05 saavutetun hopean lisäksi plakkariin pronssia kaudella 2006-07. Seura putosi Ykköseen 2010-11 ja edelleen Kakkoseen yhden kauden ajaksi 2012-13, mutta taisteli tiensä takaisin parrasvaloihin kaudeksi 2015-16. Kuitenkin putoaminen Futsal-liigasta kauden 2017-18 jälkeen lopetti myös seuran toiminnan poissulkien ikämiesjoukkueet. Joukkueella ei ole junioritoimintaa.