Puulaakista Veikkausliigaan – Suomalaiset jalkapallosarjat


Jalkapallo, tuo maailman suosituimpiin kuuluva joukkueurheilulaji, on saavuttanut myös vankan jalansijan kylmässä Pohjolassa. Parantuneet olosuhteet mahdollistavat nykyään jalkapallon harrastamisen ympäri vuoden; täysimittaiset jalkapallohallit, pienemmät kuplahallit ja lämmitettävät tekonurmet helpottavat vaativia olosuhteita. Laji yhdistää erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset yhteisöt ovat ottaneet jalkapallon omakseen perustamalla omia joukkueitaan ja pyrkivät sitä kautta integroitumaan yhteiskuntaamme. Tämä integroituminen näkyy myös Huuhkajissa eli jalkapallomaajoukkueessamme, sillä yhä useampi pelaaja maajoukkueessa kantaa veren perintönään ulkomaalaisia geenejä.

Jalkapallotoimintaa Suomessa järjestää Suomen Palloliitto. Siihen kuuluvissa lähes 1 000 jäsenseurassa on nykyään jo yli 140 000 rekisteröityä pelaajaa. Kaiken kaikkiaan jalkapallon kanssa on viikoittain tekemisissä yli puoli miljoonaa suomalaista. Näin ollen Suomen Palloliitto on harrastajamäärältään myös Suomen suurin urheilun lajiliitto. Kansainvälinen menestys on viime vuosina lisännyt etenkin tyttöpelaajien määrää, poikien puolella pelaajamäärän kasvu on johtunut pitkälti maahanmuutosta. Näistä hedelmistä ollaan saatu nauttia jo kansainvälisellä tasolla asti monien maahanmuuttajataustaisten pelaajien siirryttyä ammattilaisiksi Eurooppaan.

Harrastefutis

Harrastejalkapalloa kutsuttiin ennen puulaaki-nimellä. Osa joukkueista on työmaaporukoita, toiset taas kaveriporukoita. Kaikkia kuitenkin yhdistää rakkaus liikuntaan ja jalkapalloon. Vaikka kyseessä pitäisi olla hauska harrastus, saattaa meno pelikentällä joskus mennä hieman liian totiseksi. Harrastesarjoja pelataan yleensä pienellä kentällä yksinkertaistetuin säännöin, esimerkiksi ilman paitsiota. Myös pelaajamäärät ovat normaalista poikkeavat, monesti joukkueeseen kuuluumaalivahdin lisäksi vain kuusi kenttäpelaajaa. Suurimmissa kaupungeissa harrastesarjojen joukkueet on jaettu vielä eri tasoihin, joista parhaat joukkueet pärjäisivät varmasti korkeammillakin sarjatasoilla.

Pelaajien ikä- ja taitotaso heittelevät laidasta laitaan, eikä pelaajan sukupuolella ole niin väliä. Osa haluaa pitää omaa kuntoaan yllä liikkumalla pallon perässä, osalle pelaaminen on tapa viettää aikaa kavereiden kanssa raittiissa ulkoilmassa. Jotkut ovat pelanneet korkeillakin sarjatasoilla, mutta erinäiset syyt eivät siihen enää anna mahdollisuutta. Toisille harrastepelaajista taas jalkapallo on tuttua lähinnä televisiosta ja joskus oman suosikkijoukkueen otteluista. Osallistumismaksut ovat pieniä, ja suurin kuluerä monelle joukkueelle onkin kauden päätteeksi järjestettävä saunailta.

Piirisarjat

Viralliset kilpajalkapallon sarjatasot alkavat alueesta riippuen seitsemännestä divisioonasta ylöspäin. Mainittujen sarjojen järjestämisvastuu on Palloliiton piireillä, ja suuren keskusorganisaation hallinnollisen uudistuksen myötä tullaan lähivuosina varmasti siirtymään nykyisestä poikkeavaan järjestelmään. Samoin eri sarjatasojen peruspelisäännöt vaihtelevat alueittain. Siinä missä pääkaupunkiseudulla alasarjojen ottelut saattavat kestävät vain 2×30 minuuttia, pelataan toisessa piirissä jo 2×45 minuuttia.

Peliaikojen erovaisuudet johtuvat yksinkertaisesti joukkueiden määrästä suhteessa kenttien määrään: enemmän joukkueita – vähemmän peliaikaa. Yhteinen tekijä on kuitenkin se, että yleensä paras joukkue voittaa.

Piirinsarjoja on maantieteellisestä alueesta riippuen kahdesta viiteen, ja Helsingissä oli aikoinaan jopa kahdeksas divisioona. Nykyään, kun osa joukkueista on siirtynyt pelaamaan harrastefutista, on myös sarjatasojen määrä laskenut. Siinä missä helsinkiläiset alasarjapelaajat pelaavat kolme alinta sarjatasoa kaupungin sisällä, matkustetaan muissa piireissä helposti satakin kilometriä per ottelu. Näin pelaamisen kustannukset nousevat, ja monessa joukkueessa vuoden aikana perittävät osallistumismaksut ovat useamman sadan euron luokkaa. Pelin taso nousee ylöspäin mentäessä, ja Kolmosen kärkijoukkueissa saattaa tähtipelaaja tienata muutaman euronkin.

Kakkonen

Kakkonen on alin Suomen Palloliiton järjestämistä ja hallinnoimista sarjatasoista. Vaatimustaso nousee monessa suhteessa piirinsarjoihin, ja lähes joka vuosi joku sarjanousun Kolmosesta pelaamalla ansainnut joukkue kieltäytyy Kakkosen sarjapaikasta. Tämä on ymmärrettävää, sillä Kakkosessa pelaaminen vaatii jo enemmän sitoutumista, ja pelimatkat pitenevät edelleen piirinsarjoista totuttuihin. Myös seuraorganisaatiolta vaaditaan enemmän panostusta; usein pelaajat saavat pientä kulukorvausta, ja ottelutapahtumille on omat Suomen Palloliiton asettamat vaatimukset pallopojista kuulutuksiin ja otteluohjelmiin. Kakkosen otteluita löytyy usein myös Veikkauksen Pitkävetolistalta.

Kakkonen jakautuu kolmeen maantieteelliseen lohkoon. Tällä pyritään pienentämään joukkueille kauden aikana kasautuvia matkustuskustannuksia. Pääkaupunkiseudulta joukkueita on joka vuosi niin paljon, että ne jaetaan kahteen lohkoon. Pohjois-Suomen joukkueet saattavat joutua matkustamaan paljonkin, sillä yleensä kyseiseen lohkoon tulee aina joukkue tai kaksi Pori-Tampere-Jyväskylä linjalta.

Joinakin vuosina Kakkoseen on saatu hieman lisää eksotiikkaa, kun sarjassa on ollut vielä joukkue Ahvenanmaaltakin. Pelimatka saarivaltakuntaan on melkein kuin ulkomaille menisi, ja paluumatka menee monella joukkueella hieman viihteen puolelle.

Ykkönen

Osa joukkueista on erittäin ammattimaisesti hoidettuja, perinteikkäitä suomalaisia jalkapalloseuroja. Osa on hissijoukkueita, jotka ovat liian hyviä Kakkoseen, mutta joiden taso ei pitkällä tähtäimellä ole riittävä Ykkösessä menestymiseen. Ykkösen joukkueet ovat painottuneet perinteisesti pienempiin kaupunkeihin, kuten Pietarsaari, Kajaani ja Valkeakoski. Monen Ykkösen joukkueen tähtipelaaja on ulkomailta värvätty ammattilainen. Ykkönen on myös ensimmäinen sarjataso, jossa pelaamiseen on erillinen lisenssimenettely. Tällä pyritään varmistamaan, että joukkueiden taloudellinen tila ja olosuhteet on sarjan vaatimalla tasolla.

Veikkausliiga

Veikkausliiga on kotimaisen jalkapallon lippulaiva, ammattilaissarja, jonka parhaat joukkueet pääsevät mittaamaan tasoa eurooppalaisten joukkueiden kanssa. Veikkausliigassa pelaa aina muutamia nousevia tähtiä sekä kotimaahan palanneita entisiä ammattilaispelaajia. Sarjan tasoa nostamaan tulee joka vuosi kymmeniä ulkomaalaisia pelaajia, ja osa heistä lyö itsensä läpi siirtyen urallaan eteenpäin suurempiin seuroihin eri puolille Eurooppaa.

Vaikka kyseessä on ammattilaissarja, niin läheskään kaikki Veikkausliigajoukkueet eivät pysty maksamaan pelaajille riittävää palkkaa. Näin ollen osa pelaajista joutuu käymään normaalisti päivätöissä.